Naistenpäivä

Hyvää eilistä naistenpäivää hameväelle! Ai gauhia, heti tuli munaus, ei saa varmaan naisia kutsua enää hameväeksi, koska eivät kaikki käytä hametta ja se loukkaa myös niitä miehiä, jotka haluavat käyttää hametta ja heitähän on paljon. Tästä saankin sutjakkaan aasinsillan siihen, mikä mua tässä naistenpäivän keskustelussa vituttaa. Eikse niin mene, että eniten vituttaa kaikki, mutta tässä nyt muutamia esimerkkejä vain.

Päivän sana on nykyään mielensä pahoittaminen. Siis asiassa kuin asiassa. Olen ryhtynyt uutena harrastuksena lukemaan uutisten kommentteja. Aivan mahtavaa matskua! Ennen mä tulin niistä vihaiseksi, nykyään tunnen vain mieltäkohottavaa ylemmyydentunnetta. "Onneksi mä en ole sentään noin tyhmä". Jos uutinen koskee sitä, että lapsi kärsii alkoholistiperheessä niin joku kommentoi, että minäkin kasvoin alkoholistiperheessä, mutta en minä vaan kärsinyt! Tai jos uutisessa on, että suomalaisilla on yleensä siniset silmät, niin joku ruskeasilmäinen esittää varmuudella paheksuntansa. Koetaan ilmeisesti jotenkin, että kaikki uutiset koskettaa aina henkilökohtaisesti itseä ja niissä puhutaan aina yksilöstä eikä yleisellä tasolla.


No, eilinen naikkostenpäivä. Vein omalle äidille kukkia ja uuden käsipeilin. Käytännöllisyys kunniaan! Pirkkikselle toin uuden palapelin ja Miina ja Manu-kirjan. Kiva, sainpahan taas tekosyyn OSTAA! Mies oli Onnelassa kolaamassa pihaa ja mä soitin hänelle, että tarviiko munkin tulla... Kuulemma ei ja siinä olikin jo tarpeeksi lahjaa, kun sain lumikolaamisen sijaan mennä shoppailemaan sTokmannille. Me asutaan nyt mun vanhempien luona. Nyt mä olen siis muuttanut takaisin kotipaikkakunnalleni JA omien vanhempieni luo. Taantunut, minäkö?

Äiti mitä ruokaa tänään?



Facebook oli täynnä naistenpäiväntoivotuksia, mikä oli kiva asia. Itsekin jaoin jonkun viinipullovideon, alkoholi kun on lähellä sydäntäni. Vastaan tuli erittäin paljon jälleen, ei niin yllättäen, myös sellaista nykyajalle tyypillistä saivartelua, joka saa aina mun verenpaineen nousemaan. Feministien rinnalle on nousseet feminatsit, jotka saavat kyllä aivan kaikesta väännettyä jotain negatiivista ja löytävät aiheesta kuin aiheesta sortoa.

Aloitetaan niistä saatanan kukista. Ei naistenpäivässä ole kukista kysymys! Tosi vähän on kukista kysymys. Paljon on kysymys tasa-arvosta ja palkkaeroista ja pakollisesta kotiäitiydestä ja niistä ameriikkalaisista tehdastyöläisistä, joiden takia koko päivää vietetään. Niinku ei näin. Annetaan ihmisten iloita niistä kukista ja annetaan miesten tuoda niitä kukkia ja suklaata sun muuta mukavaa, jolla haluavat omia muijiaan muistaa.

Onko siis niin, että kun maailmassa ja Suomessakin on epätasa-arvoa niin ei saisi naista muistaa niinkin yksinkertaisella asialla kuin kukat, vaan pitäisi pidättäytyä kaikesta tällaisesta vähäpätöisestä turhuudesta ja nousta vaan barrikadeille? Entäs ystävänpäivä? On olemassa niitäkin, joilla ei ole ystäviä ja muutenkin maailmassa on paljoa sotia niin ei ne millään sydänkorteilla ne asiat parane.

Tuntuu vähän siltä, että vaikka keskustellaan tärkeistä asioista ja pyritään periaatteessa hyvään (esim kansalaisten välinen tasa-arvo) niin ne argumentit menee niin pitkälle ja liioitelluksi, että ihmisiä alkaa vaan vituttaa. Joku aika sitten luin Hesarin arvostelun Tatu&Patu-elokuvasta. Toimittajan mielestä oli muuten ihan jees, mutta miksi veijareina ja sankareina olivat nimenomaan pojat eli Tatu ja Patu ja tyttöhahmo eli Veera oli rauhallinen ja järkevä. Voi vittu siksi, että kirja kertoo Tatusta ja Patusta, jotka nyt sattuu olemaan poikia ja käytökseltään sellaisia kuin ovat. Miten tällaisesta voi ihminen ottaa nokkiinsa? Sitä paitsi vähänkin T&P:a lukenut tietää, miten ne esim pukeutuu hameisiin ja rikkoo muutenkin sukupuolirooleja, niin kuinka tämäkin pystyi olemaan jotenkin epätasa-arvoinen elokuva.

Miksi Peppi Pitkätossu on seikkailija ja rämäpäinen tyttö mutta Tommy on pelkkä vellihousu nössö? Miksi on ok, että Miinassa ja Manussa Miina on järkevä ja fiksu, mutta Manu typerä ja laiska ahmatti? Jos hahmojen luoja kääntäisikin niin päin, että Miina on vähä-älyinen tumpula ja Manu reipas menestyjä, niin siitä repeäisi taas muutamat pelihousut.

Saanko mä pahoittaa mieleni tästä? Miksi Manu vain haaveilee pääsevänsä ylioppilaaksi? Onko se hänelle jotenkin mahdotonta, koska hän on poika? Miina on osannut piirtää hienon A:n, Manun paperi on ihan blanko. Toi mäyrä, joka lienee myös poika vai onko hän jokumuumikä, on kans aivan ulapalla. Kyllä ei ole reilua tämä ja sorsii poikia.

Ylitulkintaa saa ja kannattaa välttää. Kaikki asiat eivät ole sortoa vaikka niistä haluttais sitä väkisin kaivaakin. Sori nyt vaan, niinku mun pomo sanoisi.