Facebook

Mä oon jotenkin tosi kyllästynyt Facebookiin. Mä kyllä tykkäisin lukea ihmisten kuulumisia ja juttuja ja stalkata niiden kuvia, mutta kun ne tuntuu olevan vähemmistössä nykyään, mitä tulee julkaisujen sisältöön. Kiinnostaa ku kirves selässä tietää, mikä satuolento/Lumikin kääpiö/eläin/väri/numero/liikennemerkki/auto/vessapaperi olisit. Tai että joku kaveri tykkää sivusta Valio/Saarioinen/Biolan/Pepsodent/Talvivaara/Hobby Hall/Hesburger/Kupittaan mielisairaala.

"Kuinka monesta lapsesta pystyisit huolehtimaan? Olisitko ollut haluttava keskiajalla? Mitä profiilikuvasi oikeasti tarkoittaa? Mitä pääsi sisällä tapahtuu? Mikä on todellinen hintasi - Selvitä paljonko oikeasti maksaisit!" Who gives a rat's ass?

"Rakastaa leikkiä niiden heidän kanssaan". Upea suomennos.

Ei mutta kerran oli kyllä hyvä testi! Mikä haittaeläin olisit? Mies sai tulokseksi lokin. "Olet rasittava kaakattaja ja roskasakin kiistaton kuningas. Useimpien mielestä olet parhaimmillasi ammuttuna." Mä olin citykani. "Olet täysin hyödytön ja käytät kaiken aikasi vain nussimalla ympäriinsä." Priceless!

Ihmettelen myös, miksi näen, jos joku kaveri on tykännyt tai kommentoinut jonkun oman kaverinsa kuvaa tai tapahtumaa. Siis että mä näen sen mulle tuntemattoman kirjoituksia siksi, että joku mun kaveri on niitä kommentoinut. Toivottavasti mun jutut ei näy tuntemattomille samalla tavalla! Olen siis huolissani tosi salaisista Facebook-päivityksistäni, ja samaan aikaan kerron avoimesti julkisessa blogissa, että harrastuksiini kuuluu muun muassa raejuustopurkkiin pissaaminen. 

Ja yksi on sitten nämä yritysten tai sivustojen Tykkää, jaa ja voita -mainokset. Jengi jakaa kahvinkeittimiä, terassikalustoja, lastenvaatteita, mopoja, koruja ja mitä kaikkea luullessaan voittavansa jotain. Olen mäkin jakanut! Enkä oo ikinä voittanut mitään, ja siksipä olenkin katkera enkä jaa enää mitään enkä haluais nähdä muidenkaan jakoja. 

Sit on vielä nämä heitterit ja besserwisserit. Ihan sama, mitä joku julkaisee niin Lärspepi Larsson kommentoi varmasti jotain väsynyttä. Tässä hyvä esimerkki. 

Mielensäpahoittajan mielestä "voi se yhtä hyvin olla jonkun pojankin reppu!" Sehän tässä olikin pointtina.

En tiedä pitääkö mun kohta lopettaa koko naamakirjan käyttö, kun se yhä enemmän nostattaa mun verenpainettani. Tietty sit siinä on se, että jos kukaan ei näe, tykkää tai kommentoi mun elämäntapahtumia niin ei niillä sitten ole mitään merkitystä, ei ne varmaan edes tapahtunu. Pirkkiksen kaikki uudet temput ja taidot menettävät merkityksensä, jos en saa niille vähintään 50 tykkäystä. Sen siitä sitten saa, kun pitää olla tämmönen huomiohuora, että pitää sietää muidenkin typeriä päivityksiä. On se rankkaa, se on.