Niin, se kiinalainen ostosparatiisi. Juhlamekkovahingosta viisastuneena EN tilannut vaatteita itselleni, ja laitoin hakusuodattimeen maksimihinnaksi 20 euroa, etten vaan joutuisi maksamaan mitään yllätystulleja. Vieläkin kirvelee se kesäinen tilaus...
Pirkkikselle tilasin muutaman mekon. Myönnän, että vähän hulluuskohtaus iski! Saas nähdä, mitä sieltä sitten joskus mahtaa saapua, ja kuinka moni jää sille tielleen valtamerten taa. Sain tilauksen jälkeen pari viestiä myyjiltä. He toivoivat, että ilmoittaisin heti, jos jokin tuote on viallinen tai jää saapumatta. Toiveena oli myös, etten antaisi sivustolle myyjistä huonoa palautetta, koska kilpailu on niin kovaa! Ei auta kuin odotella saapumisilmoituksia ja yrittää sen jälkeen muistella, mitä on vielä saamatta.
Todella ihania lastenvaatteita oli runsaasti tarjolla! Pienet kiinalaiset lapsimallit sen sijaan olivat vähän kyseenalaisia. Tai eivät lapset itse, vaan asennot ja poseeraukset, joihin heidät oli ohjattu. Mun mielestä lasten ei kuulu olla tolleen...
Ihan kuin aikuisia naisia, ei kiva.
Tilasin vaatteet kaksivuotiaiden koossa. Pirkkis on nyt vuoden ja kahdeksan kuukautta. Varsinaisia kokonumeroita ei edes ollut! Onneksi tyttö on vielä niin pieni, ettei hän osaa odottaa mitään eikä hän ymmärrä, vaikka vaatteet olisivat liian pieniä! Mun ei sitten tarvitse hänelle selitellä, että älä kulta huoli, et sä ole lihava, sulla on vaan isot luut! Niinku äidillä. Jos kiinamisut on xxxxxs kokoa niin kai ne taaperotkin on jotain tuulennussimia vinkuheiniä.
Tässä näitä Pirkkikselle tilaamiani vaatteita:
Tämä mekko on kyllä suunniteltu jollekin Pitkäkäsi Edwardille...
Niin sanoinko mä jo siitä hulluuskohtauksesta?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti