Ei sitten retkeilty yhtään mihinkään. Rinkkakin nökötti autossa koko viikonlopun. Paitsi perjantaina oltiin kävelyllä, kun käytiin vaihtamassa Miehen avainkortti, sillä kun ei yhtäkkiä enää päässytkään sisälle taloon! Respasta neuvottiin, ettei korttia saisi pitää samassa taskussa kännykän kanssa, kun se voi seota. Kenelle tollanen tulee mieleen! Ei monelle ja siksi se olikin kirjoitettu ohjeeksi kirjekuoreen, jota me ei jaksettu lukea.
Meidän kävely kesti noin puoli tuntia ja vartti siitä kului Miehen asioidessa siellä respassa. Sen jälkeen talsittiin vaunuja työnnellen pikkasen matkaa yhtä kinttupolkua pitkin, mutta noin 50 metrin jälkeen käännyttiin takaisin, kun maa alkoi olla melkoista mutaprunnia. Perjantaina satoi vettä ja lauantaina lunta niin kovalla tohinalla, ettei Pirkkistä ois raaskinut millään ilveellä lykätä rinkkaan istumaan. Semmosta kommandopipoa ei olekaan, joka olis tarpeeksi hyvin suojannut hänen pientä naamavärkkiään. Retkeiltiin sit sängyssä ja syötiin sipsiä. Pirkkis ainakin otti rennosti!
Saavuttaessa oli eka vähän vaikeuksia löytää oikea talo. Ulkona sataa tihutti ja oli pimeetä ku peräsuolessa, eikä se alueen karttakaan mun mielestä niin kovin selkeä ollut. Minä kannoin vauvaa ja Mies etsi oikeaa huonetta. Haahuiltiin pitkin käytäviä jonkin aikaa, kunnes Mies tiuskaisi, että ei
täällä kyllä jumalauta missään lue et Body! Pyysin saada nähdä avainkuoren ja huone löytyikin melko pian, koska kuoressa ei todellakaan lukenut Body vaan B004. Voi taivas laita äijä asialle ja tee itse perässä.
täällä kyllä jumalauta missään lue et Body! Pyysin saada nähdä avainkuoren ja huone löytyikin melko pian, koska kuoressa ei todellakaan lukenut Body vaan B004. Voi taivas laita äijä asialle ja tee itse perässä.
Torstaina kun mentiin niin ei koko matkailukeskuksessa ollut ristinsielua! Oli kyllä melko surkean näköistä, kun lumesta ei ollut tietoakaan ja hiihtohissit törpöttivät mäessä ihan orpoina. Ottaa omistajat vähän takkiinsa tällaisina talvina. Perjantaina alkoi onneksi porukkaa saapua, meidänkin taloon tuli muita lomailijoita, samoin upeisiin mökkeihin. Voin kyllä suositella Sappeen matkailukeskusta!
Lauantaina tehtiin pieni päiväretki Pälkäneelle. Siellä käytiin kaupassa nimeltä Löytötex. Todella jännittävä momentti meidän matkalla. Ei siitä sen enempää. Googletin Pälkäneen nähtävyyksiä ja kunnalla olikin tosi kattavat nettisivut. Sitä kautta löydettiin myös Keltainen talo, todella viihtyisä vanha maamiesseurantalo, joka nykyisin palvelee kahvilana ja käsityöpuotina. Siellä join kaksi kuppia teetä ja söin oikein makoisaa porkkanakakkua. Mies osti kuksan numero 157. Ei siitäkään sitten sen enempää.
Näin jännittävästi tällä kertaa. Nyt meillä ei olekaan mitään reissuja näköpiirissä. Johtuu lähinnä siitä, ettei rahaakaan ole enää näköpiirissä, koska tipahdan ensi kuussa kodinhoitotuen piiriin. Vai mikä hoitoraha se nyt onkaan. Anyhoes, ei muuta ku lottoamaan sitten vaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti