360 tarraa! Mielenvikaista.
Tämmösiä kaikkia siellä on! Jäätyypeille, merenneidoille ja vampyyreille on kullekin omat aukeamansa.
Mä olen yrittänyt opettaa hänelle, mitkä tarrat kuuluu mihinkin maisemaan. Mua rasittaa suunnattomasti, kun hän liimailee niitä ihan miten sattuu. Ei niinku mitään logiikkaa siinä. Väärinpäin ja vääriin paikkoihin. Muutaman kerran mä oon koittanut irroittaa tarroja ja edes kääntää ne oikein päin, mutta hän vaan laittaa sen samantien uusiksi väärin. Ja nauraa. Tosi turhauttavaa!
Siis ei näin.
Eikä näin.
Eikä varsinkaan näin! Ai pöytä keskellä puuta? Ei se ole edes mahdollista!
Laitoin aiheesta päivityksen Facebookiin ja sieltä löytyi heti kohtalotovereita. Muitakin ärsyttää väärinkäyttö! Yksi kirjoitti näin: "Joo siis noi puihin tai veteen asetetut maaeläimet on mulle kans ihan painajainen!" Allekirjoitan todellakin.
Muutama viisastelijakin oli liikenteessä: ei missään nimessä saa liimata uudestaan, tärkeintä on että tarraliimailut on lapsen omatekoisia. Tai että ketä muka haittaa, jos ne tarrat on väärinpäin. Bullshit! Onhan se tärkeää oppia, ettei keijut nyt vaan voi olla vedessä, merenneidot puissa eikä vampyyrin arkku sovi samaan aukeamaan prinsessojen kanssa! Tietynlaista maisemakoodia tulee noudattaa. Siinä aikaisemmassa eläintarha-aiheisessa tarrakirjassa hän liimaili ihan mitä sattuu pingviinejä preeriamaisemaan. Sinne olis kuuluneet ne magnustit tietenkin! Eikä leijonat vaan voi olla liskoterraariossa.
Sitä paitsi varsinaisesti siinä viimeksi saadussa tarrakirjassa ei ollut mitään korttia tai semmoista, joka olisi osoittanut, että se on vaan Pirkkiksen kirja. Ihan samassa lahjakassissa se oli kuin muutkin tuliaiset. Emme siis voi varmuudella tietää, etteikö se olis ollut vähän myös mulle! Onhan niitä aikuisten värityskirjojakin niin miksen mäkin voisi iloita tarrakirjasta, kerta osaan tehdä sitä vieläpä oikein.
Tää on mun tekemä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti